tiistai 23. elokuuta 2011

- 5g ja -5 €

Tänä aamuna painoa näytti uutta kymmenlukua niin pitkästä aikaa etten muistakaan. Joskus alkuvuodesta postasin painonhallintaprojektistani ja ehkä viimein on jotain naksahtanut paikoilleen pääkopassa. En ihan päässyt tavoitteseeni olla sinut kroppani kanssa kesään mennessä, mutta lähempänä sentään ollaan. 5 kiloa on lähtenyt kuin varkain, viisi kiloa on nyt paino alle Stellan odotuksen alun ja kolme kiloa Emilinkin raskauden ekan neuvolakäynnin. Vähänhän se loppupeleissä on, mutta mulle jo paljon (tällaisena tappina). Tuossa tammikuisessa postauksessani kerroinkin taustaa tälle projektille ja painolle ylipäänsä, tärkein asia on ollut makean syönnin vähentäminen. Olen armoton sokerihiiri, tunnesyöjä jolle kelpaa kaikki tunteet karkin mättämiseen. Nyt en ole syönyt karkkeja kuukausiin. Ei tee mieli. En kaupassa edes ajattele karkkia. Aivan mystistä! Palaveripullia en syö kun yhden jos sitäkään. Keksit jäävät kahvitilan kaappiin. Kaikkea makeaa en toki ole hylännyt, jäätelö maistuu edelleen ja noita Emilin kanssa leivottuja korvapuustejakin söin (tosin vatsa tuli kipeäksi!). Mutta silti. Olo on ihmeellinen. Vaatekoko on myös sen verran pienentynyt jo tällä pudotuksella, että kaapissa on aika lailla ylimääräistä myyntiin laitettavaa. En ole enää kokoa 40/42 vaan 38/40, sekin on vaikea hahmottaa (tai no riippuu tuokin vähän vaatemerkistä...).

Lopetin imetyksen (pakko tunnustaa että kyllä iltaisin pienet huikat vielä otetaan) kesän aikana ja nyt voisi sinne Kiloklubiinkin taas kirjautua kun saa kalorimäärät kohdilleen. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja pitää lisätä ehdottomasti. Ja se liikunta! Kompastuskiveni. Nuorena harrastin kilpaurheilua joukkuelajissa vuosikaudet, valmensinkin. Sen jälkeen mikään yhdessä tehtävä liikunta ei ole napannut. Parikymppisenä kävin jumpissa hampaat irvessä kun muutkin menivät, nyt en ole enää edes jaksanut yrittää. Tykkään tehdä yksin, salilla ohjelman mukaan, huoltaa kehoa joogassa & pilateksessa. Välillä kaipaan sitä mieletöntä me-henkeä jonka joukkuepeleissä saavuttaa, jumppasalien suoritushikeen en taas ikävöi yhtään. Tosin näin kahden raskauden ja säännöllisen liikunnan puutteen jälkeen mikä tahansa kuntoa kohentava ja kroppaa kiinteyttävä tekeminen tulisi tarpeeseen. Niinpä lupaan tiukasti nyt teidän todistaessa käyttää kaikki liikuntasetelini sen salikortin hankintaan ja edes _yrittää_ käydä siellä muutaman kerran viikossa. Saisi allit pois ja mahareppanan, tilalle paremman ryhdin ja hameen kestävät sääret :)



Kiitokseksi kuitenkin tästä välitavoitepudotuksestani ostin itselleni Stockalta ylläolevan huivin josta tuli heti lemppari, kaksi neulemekkoa odottaa postissa hakemista :) Ja siitä tulikin mieleen, että tämän viikon ajan rakas ihana ystäväni Next toimittaa Suomeen ilman postikuluja eli säästöä on se vitosenkin säästö ;) Mietin uskaltaisiko tilata sieltä saappaat ihan itselle, tämä malli on jäänyt vaivaamaan:


Meniskö mun pohje näihin?


Lapset eivät tarvitsisi YHTÄÄN mitään, mutta voiko sitä olla tilaamatta niitä mitkä viimeksi jäivät kaivelemaan...?



Autoilubuutsit ja hiirisukkiset!
Koko asu, ruusuvyö ja toi takki!

Housuja meillä on
oikeasti kyllä vähän.
 Ja Emilille ois täydellisiä nämä:


Miksei voi olla ylimääräistä rahaa ihan tolkuttomasti? Huoh :) Kevyttä keskiviikkoa!

7 kommenttia:

  1. Onnea hienosta savutuksesta! Kyllä nuo ilmaiset postikulut täälläkin mietintää aiheuttaa :).

    VastaaPoista
  2. Onnea ja kiitos! Ihanaa tietää, että olen ainoa blogistanian äiti joka tappelee oman kroppansa kanssa. Itse en ole ollut tyytyväinen aikoihin, ennen jo raskauttani lihoin 5-10kg, ja sitten raskaudesta vielä +5kg jäljellä. Että tiputettavaa olisi ainakin tuo 10kg. En muiden takia, mutta itseni, olen todella lyhyt ja kaikki näkyy ja tuntuu :( Ja kiitos enimmäkseen siitä, että kerroit tästä saavutuksestasi, ehkä saisin taas itseäni motivoitua enemmän! :)

    Sain tuossa ennen kesää -4kg pois, olo oli heti todella paljon parempi, tyytyväinen. Nyt rempsahdin kesän myötä ja taas 2kg tullut takaisin. Ei se numeroissa tosiaan paljoa tunnu, mutta niin kuin sanoit, se on se mitä itse tuntee!

    VastaaPoista
  3. Onnea kovasti, hieno pudotus jo. Täällä on karppauksella saatu kanssa jo yli 6kiloa pois. Ja keventyminen senkun jatkuu :)

    VastaaPoista
  4. Onnea saavutuksesta!
    Nyt pitäisi uskaltaa sanoa että perästä tullaan... itse tässä just laihdutusta (tai siis elämäntaparemonttia...) aloittelen... Tämä viikko mennyt tosi hyvin mutta töiden takia liikkumaan en ole ehtinyt. Salilla kävin teettämässä uuden ohjelman, ja sinne teksi kyllä kovasti mieli! Ei muuta kuin sinne vaan :)

    Niin ja kiitos ihanasta postista! Suloinen asu neidille ♥

    VastaaPoista
  5. Mä voisin melkein joka postaukseen näköjään tulla sua komppamaan ;) Viimeksi pystyin t o d e l l a k i n myötäelämään tuon väsymyksen, kun vuorotahdissa miehen kanssa vedetään yöt töissä ja päivät täällä tehdään kulmureita tytön kanssa. Miehelle tietenkään ei kiukkua, mutta mulle kyllä.. :/ Tuo kun on tavallisesti ehkä maailman hyväntuulisin lapsi, niin tuntuu pienikin vastutus jotenkin yli-raskaalta..

    Ja ihan samoin painoa on täälläkin saatu hyvin putoamaan ja vaikka kyse on sinällään pienestä -5 kg ja nyt siis tavoitepainossani ja koossa 38 (ja siis ennemmin S entä M), mutta se OLO mikä itsellä nyt on! Jostakin uumenista löytyi taas iso kasa itsevarmuutta ja iloisuutta, kun mahamakkara ei ole aina roikkumassa housun vyötärön päällä ;)
    Ihan tietoisesti ja alkuun työllä ja tuskalla piti karsia herkut pois ja myös -vaativaa sinällään- mulle mieluisat saunasiiderit, joita tuli ennen otettua usein se yksi illassa (ei paljon siis sinällään), mutta ihan turhia kaloreita, kun useamman kerran viikossa saunoo ;) Ja ilmankin pärjää ;)
    Liikuntaa olen myös minä harrastanut aina tosi aktiivisesti ja tavallaan kaipuu siihen päivittäiseen euforiseen tunnetilaan on suuri.. Tällä hetkellä vaan tämän työjärjestelyt vuoksi mahdollisuudet on oikeasti valitettavan vähissä ja silloin harvoin, kun aikaa olisi, tekee ihan älyttömästi mieli olla vaan perheen kanssa yhdessä ja lähteä kerrankin vaikka kimpassa ulkoiluttamaan koirat..

    Ja voihan Next..!! Pari juttua on jäänyt kaivelemaan.. Pitääkö mun nyt ilmaisten postareiden takia lähteä ne sieltä poimimaan... (ihan kamalaa tämä rahanmeno...). Ja vielä KIITOS ihanasta paketista! Tänään tuli meille myös Lilliksestä puoleenhintan tilattu lila Mini A turen vk-haalari. Alkuun ajattelin, että ei tuota väriä, mutta kun halvalla sai, niin piti kuiten tilata. Ja onkin aivan mielettömän ihana! Kaunis niin harmaiden, ruskeiden kuin roosan väristen asusteiden kanssa ja sävy on MAT:lle ominaisesti todella kaunis! Koko haalarissa muuten 74 cm ja on reilusti sopiva, ellei jopa vähän iso vielä.. Meidän miniatyyri-tyyppi <3

    VastaaPoista
  6. Onnea! Sä olet jo pitkällä. Mä aloitin vasta kesällä saman tyylisen projektin. Matka kohti tavoitetta tuntuu tällä hetkellä tosi pitkällä. Isoin haaste on ajan löytäminen liikkumiseen. Sun kirjoitus antaa kyllä uskoa, että ehkä mäkin voin onnistua...

    VastaaPoista
  7. Onnea, 5 kg on paljon! ja hei toi sun kuva; kiva tyyli.

    VastaaPoista

<3 Ilahdun kaikista kommenteista <3